*

Kaisa Manninen Opi jotain kaikesta ja kaikki jostakin

Pääkaupunkiseudun maksuton joukkoliikenne ei ole hintansa väärti

  • Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen kunnallisvaaliehdokkaiden vastaukset
    Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen kunnallisvaaliehdokkaiden vastaukset

Näin vaalien alla useat puolueet lupailevat jos jonkinlaisia ilmaisia palveluita. Näiden lupausten taustalla on harvoin mitään konkreettisia laskelmia siitä, mitä palveluiden tarjoaminen maksutta oikein kustantaisi ja mistä rahat siihen otettaisiin. Ilmaisia palveluitahan ei ole olemassa, vaan kustannukset maksetaan joko keräämällä enemmän veroja tai ottamalla rahaa tai työpanosta vastaavasti pois jostain kunnan muista palveluista. Yksi epärealistisimmista lupauksista on pääkaupunkiseudun maksuton joukkoliikenne. Vaikka täysin maksutonta joukkoliikennettä eivät virallisena vaaliteemana aja kuin kommunistit, Ylen vaalikonedatan mukaan pääkaupunkiseudun ehdokkaiden joukosta löytyy paljon kannatusta maksuttomalle joukkoliikenteelle (kuva 1). Samaan tulokseen on tullut myös Helsingin uutiset oman vaalikonedatansa perusteella (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/500265-maksuton-joukkoliikenne-kiehtoo-ehdokkaita-lansimetron-sekoiluilla-olisi-bungannut).

Miksi ilmainen joukkoliikenne sitten on utopiaa? Tarkastellaanpa hetki Helsingin Seudun Liikenne –kuntayhtymän (HSL) vuoden 2016 toimintatuloja ja menoja (www.hsl.fi/talous). Toimintatuloista noin puolet (322 miljoonaa) saatiin lipputuloista, hieman vajaa puolet (310 miljoonaa) HSL:en kuuluvien kuntien avustuksina ja loput (15 miljoonaa) ns. muina tuloina, joihin kuuluu mm. valtiolta saadut tuet sekä tarkastusmaksutulot. Käytännössä pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi siis maksaa kaksinkertainen määrä tukea HSL:lle, jos joukkoliikenne muutettaisiin ilmaiseksi. Helsingin kuntaosuuden ollessa lähemmäs 200 miljoonaa, tarkoittaisi se noin 4 % korotusta Helsingin toimintamenoissa. Kuulostaako pieneltä? Summa vastaa esimerkiksi puolta Helsingin varhaiskasvatusviraston budjetista.

Jotta tällaisen rahasumman käyttämistä voisi mitenkään perustella, pitäisi maksuttoman joukkoliikenteen hyötyjen olla melkoisen suuret. Maksuttoman joukkoliikenteen puolesta puhujat käyttävätkin usein perusteluna Tallinnan joukkoliikennettä, joka on nykyisin maksuton Tallinnan asukkaille ja jonka on uutisoitu jopa tuovan Tallinnalle lisätuloja, koska kaupunkiin on muuttanut lisää veronmaksajia. Kun katsotaan mitä maksuton joukkoliikenne on Tallinnan kaupungille maksanut, nähdään hyvin, miksi Tallinnaa ei voi käyttää hyvänä vertailukohtana; maksuton joukkoliikenne maksaa Tallinnalle noin 12 miljoonaa euroa vuodessa (http://yle.fi/uutiset/3-6677185). Puhutaan siis aivan eri mittakaavan summista kuin Helsingissä.

Mitenkäs sitten ulkoishyödyt? Jos maksuton joukkoliikenne saa ihmiset siirtymään yksityisautoilijoista julkisen liikenteen käyttäjiksi, eikö se olisi perusteltua? Ruuhkat ja päästöt vähenisivät ja ilman laatu parantuisi. Palataanpa Tallinnaan. Sieltä on saatu hyvin ristiriitaisia tuloksia, kuinka paljon ilmainen joukkoliikenne on lisännyt julkisen liikenteen käyttöä ja vähentänyt yksityisautoilua. Vuosi maksuttoman joukkoliikenteen aloittamisen jälkeen Tallinnan kaupunki itse arvioi julkisen liikenteen käytön lisääntyneen 12,6 prosenttia ja yksityisautoilun vastaavasti vähentyneen 9 prosenttia. Sen sijaan ruotsalaisen Royal Institute of Technology –tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen käyttö olisi lisääntynyt vain 3 prosenttia ja osa tästäkin luvusta johtui lyhyiden matkojen lisääntymisestä. Heidän tutkimuksensa ei löytänyt myöskään todisteita yksityisautoilun vähenemisestä. (http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijat-vaittavat-maksuttomalla-joukkoliikenteella-yllattava-vaikutus-tallinnassa-3451707) Näin vaihtelevan datan perusteella ulkoishyödyistä on vaikea tehdä kunnollisia johtopäätöksiä. Mielenkiintoista on nähdä, mitkä vaikutukset tulevat olemaan pidempää aikaväliä tarkasteltaessa ja löytyykö luvuista silloin suurempaa konsensusta.

Tämän tutkimustiedon valossa on vaikea ajatella että maksuttomasta joukkoliikenteestä saavutetut hyödyt olisivat 300 miljoonan euron vuosikustannusten arvoisia HSL-kunnille. Menoja kunnat tuskin pystyisivät vähentämään tuolla summalla, joten käytännössä seurauksena olisi kunnallisveroprosentin nosto, Helsingin tapauksessa vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä. Todennäköisesti yhden prosenttiyksikön nosto ei tulisi riittämään, koska ilmaisen joukkoliikenteen myötä tarvittaisiin myös lisää kalustoa liikenteeseen. Tämän sijaan realistisia vaalilupauksia olisi esimerkiksi pitää joukkoliikenteen lippujen hinnat kurissa, kehittää julkisen liikenteen verkkoa palvelemaan useampia kuntalaisia ja antaa pienituloisille alennuksia tai ilmaisia matkoja. Nämäkin toimet vievät toki rahaa, mutta kohtuullisemmin ja paremmin kohdennettuna.

Ehdokas, seuraavan kerran kun kerrot kannattavasi maksutonta joukkoliikennettä, mainitsethan myös siitä aiheutuvat kulut ja kerrot mistä rahat siihen saataisiin.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen ehdokas Helsingissä, joka ei halua tehdä epärealistisia vaalilupauksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mikään ei tule niin kalliiksi kuin ilmainen ja mikään ei ole taloudellisesti mahdotonta sille, joka voi panna laskut muiden maksettavaksi.

Risto Salonen

Demareistako kirjoitat vai vihreistä.

Käyttäjän SeppoHonkanen kuva
Seppo Honkanen

Maksuton joukkoliikenne rahoitetaan luontevasti keräämällä Kehä I:n sisäpuolelle ajavilta autoilijoilta tietulli.

Terv,
Seppo Honkanen

Vaaliehdokas Helsinki 603 KD (sit.)

Antti L

Sepolta löytynee varmasti jonkinasteinen ajatus miten nämä tietullit toteutetaan, mitä nämä tulevat tuottamaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Pääkaupunkiseudun maksuton joukkoliikenne ei ole hintansa väärti"

Kenen näkökulmasta katsottuna?

Käyttäjän JuhaJantunen kuva
Juha Jantunen

Maksajan näkökulmasta ja myös kaupungin, koska ainoa hyötyjä on taas uuden tulonsiirron saaja.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Toivotaan ettei tämä hulluutus leviä enempää. Suunnan tulee olla markkinaehtoisempi eikä minkään keskuskomiteoiden pitäisi päättää mihin julkisilla saa kulkea.

Toimituksen poiminnat